Yksi suurin harppauksin etenevän globalisaation tunnusmerkeistä on se, että markkinat integroituvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti. Globalisaatio vaikuttaa myös yhteiskuntaan yhä enenevässä määrin, niin kasvatukseen kuin yksityiselämään ja suhteisiinkin.
Kehityssuuntia:
Lisääntyvä vienti ja ns. kynnysmaiden kasvava osallisuus maailmankaupasta ja talouskasvusta. Kehittyvissä maissa (BRIC-maissa ja ns. next eleven -maissa) sekä Keski- ja Itä-Euroopassa on kehittymässä uusi keskiluokka.
Teollisuusmaiden vakiintunut keskiluokka puolestaan kutistuu. Sosiaalijärjestelmät joutuvat kovan paineen alle, ja superrikkaiden määrä kasvaa, kuten myös heidän omaisuutensa arvo.
Kaikki, mikä voidaan automatisoida, analysoidaan automatisoinnin toteutettavuuden ja taloudellisuuden kannalta. Yksitoikkoiset tai ihmistä uuvuttavat tehtävät siirretään vähitellen koneille. Inhimillinen vastuu muuttuu häilyvämmäksi. Työstä tulee kevyempää, arvot muuttuvat aineellisista aineettomiksi.
Lisääntyvä globalisaatio johtaa yhä voimakkaampaan alueellistumiseen. Alueellisista tuotteista tulee tärkeitä arvoa luovia tekijöitä.
Erilaisten kulttuurien rajat hälvenevät.
Kansallisista, eurooppalaisista ja monenvälisistä laeista ja asetuksista tulee yhä yksityiskohtaisempia, ja ne muuttuvat pakottavaksi vaatimukseksi maailmanlaajuisessa kilpailussa.
