it_material_flow

Megatrendit

Mitkä ovat nykyhetken megatrendit? Millaisia teknologisia vaikutuksia niillä on? Trenditutkijoiden vastaukset vaihtelevat. Olemme laatineet sinulle yhteenvedon johtavien trendiasiantuntijoiden ennusteista.

MEGATRENDIT – KATSAUS TULEVAISUUDEN MAAILMAAN

Mitkä ovat nykyhetken megatrendit?

Maailma verkottuu koko ajan enemmän. Meillä kaikilla on lukuisia kytköksiä muihin ihmisiin ja erilaisiin tahoihin verkossa ja verkon ulkopuolella. Varsin usein kytkökset ovat melko löyhiä, mutta ne ovat miltei aina digitaalisia. Internetin kautta toisiinsa yhdistetyt, keskenään viestivät älylaitteet muuttuvat yhä enemmän arkisiksi välineiksi, ja kaikki elämänalueet, niin ammatilliset kuin yksityisetkin, ovat kytköksissä toisiinsa. Lisäksi ne ovat älykkäitä.

Teknologiat:

  • Digitalisointi – kaikki, mikä voidaan digitalisoida, myös digitalisoidaan

  • Esineiden internet – laitteiden keskinäinen viestintä lisääntyy

  • Big Data – uusia ideoita ja liiketoimintamalleja älykkään analyysin avulla

  • Sähköinen ja mobiili kauppa – asiakkaat vaativat yhä useammin pikatoimituksia

  • SoLoMo (social, local, mobile = sosiaalinen, paikallinen, mobiili) – yhteistyöhön perustuvat, paikkakohtaiset ja mobiilit teknologiat lähentyvät

  • Lead Management – tulee pakolliseksi kaikille yrityksille

  • Pop-Up Money – rinnakkaisvaluuttoja tulee yhä lisää (esimerkkinä bitcoin)

​​​​​​​Esimerkkejä tämän hetken kehityssuunnista:

  • Markkinasektorit ja kokonaiset markkinat lähentyvät, uudenlaisia ekosysteemejä kehittyy. Yritykset muuttuvat avoimiksi arvonluontiverkostoiksi.

  • Yksilöllistymisen ja ”sinkkuuntumisen” vuoksi ihmiset hakevat yhteyttä ja kontakteja toisiin väliaikaisista yhteisöistä, joita perustetaan tietyn aihepiirin ympärille. Yhteisöllisen ajattelun ja ”klubimentaliteetin” merkitys kasvaa koko ajan.

  • Liitettävyys ja digitalisoituminen kuuluvat erottamattomasti yhteen. Lisääntyvän digitalisoitumisen myötä syntyy alati uusia rajapintoja, alustoja ja toimintamalleja. Työstä, viestinnästä ja yhteiselosta tulee yhä nopeampaa.

  • Kun kulutustavaroihin ja ennusteohjelmistoihin liitetään älykästä puettavaa teknologiaa, yritysten on helpompi selvittää yksilöiden tarpeet ja tarjota heille kohdennetusti yksilölliseen tilanteeseen sopivia tuotteita ja palveluja. Tämä vaikuttaa kaikenlaisiin toimialoihin ja toimitusketjuihin.

  • Analogisia arvonluontiprosesseja, kokemuksia, tuotteita ja palveluita digitalisoidaan yhä enemmän. Uudet liiketoimintamallit kukoistavat. Markkinoille tulee miltei päivittäin uusia sosiaalisen median alalla toimivia startup-yrityksiä. Sähköinen kauppa valtaa markkinaosuuksia huimaa vauhtia.

  • Ystävyyssuhteita, neuvontaa ja kaupankäyntiä hoidetaan koko ajan enemmän verkossa. Verkossa toimivista verkostoista ja yhteisöistä, jotka rakentuvat tiettyjen teemojen ympärille, tulee yhä tärkeämpiä asiakassuhteen kannalta.

Yksi suurin harppauksin etenevän globalisaation tunnusmerkeistä on se, että markkinat integroituvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti. Globalisaatio vaikuttaa myös yhteiskuntaan yhä enenevässä määrin, niin kasvatukseen kuin yksityiselämään ja suhteisiinkin.

​​​​​​​Kehityssuuntia:

  • Lisääntyvä vienti ja ns. kynnysmaiden kasvava osallisuus maailmankaupasta ja talouskasvusta. Kehittyvissä maissa (BRIC-maissa ja ns. next eleven -maissa) sekä Keski- ja Itä-Euroopassa on kehittymässä uusi keskiluokka.

  • Teollisuusmaiden vakiintunut keskiluokka puolestaan kutistuu. Sosiaalijärjestelmät joutuvat kovan paineen alle, ja superrikkaiden määrä kasvaa, kuten myös heidän omaisuutensa arvo.

  • Kaikki, mikä voidaan automatisoida, analysoidaan automatisoinnin toteutettavuuden ja taloudellisuuden kannalta. Yksitoikkoiset tai ihmistä uuvuttavat tehtävät siirretään vähitellen koneille. Inhimillinen vastuu muuttuu häilyvämmäksi. Työstä tulee kevyempää, arvot muuttuvat aineellisista aineettomiksi.

  • Lisääntyvä globalisaatio johtaa yhä voimakkaampaan alueellistumiseen. Alueellisista tuotteista tulee tärkeitä arvoa luovia tekijöitä.

  • Erilaisten kulttuurien rajat hälvenevät.

  • Kansallisista, eurooppalaisista ja monenvälisistä laeista ja asetuksista tulee yhä yksityiskohtaisempia, ja ne muuttuvat pakottavaksi vaatimukseksi maailmanlaajuisessa kilpailussa.

 

Ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikuttamisen lisäksi liikkuvuus tarkoittaa myös kasvavaa henkistä joustavuutta esimerkiksi uravalinnassa, elämänvaiheiden vaihtuessa ja elinikäisessä oppimisessa. Monilla tulevaisuuden ammattialoilla elinikäinen oppiminen sekä maantieteellinen ja kognitiivinen joustavuus ovat perusedellytyksiä kilpailussa koneiden ja hyväpalkkaisten työpaikkojen kanssa. 

Kehityssuuntia:

  • Globalisoituvassa maailmassa yritysten ja työntekijöiden kilpailukyky pohjautuu suurimmaksi osaksi liikkuvuuteen. Globalisoituvat yritysrakenteet muuttuvat yhä enemmän liukuviksi ja parvimaisiksi.

  • Ihmiset odottavat palveluilta liikkuvuutta kellon ympäri. Esimerkiksi Wienin metro liikennöi 24 tuntia vuorokaudessa. Liikkuvuuteen perustuvat uutuudet ja liiketoimintamallit, kuten auton yhteiskäyttö, yleistyvät. Euroopassa auton yhteiskäyttäjien määrä kasvaa tuntuvasti: kun vuonna 2011 käyttäjiä oli 0,7 miljoonaa, vuonna 2020 heitä ennustetaan olevan 15 miljoonaa.

  • Liikkuvuuden lisääntyminen kasvattaa myös ympäristön kuormitusta, ja siksi on kehitettävä uusia ja kestäviä käyttövoimateknologioita.

  • Liikkuvuuden vastatrendi on kotiseudun, vakauden, rauhan ja aidon läheisyyden kaipaus. Koska koordinointi ja viestintä lisääntyvät dramaattisesti ja koska yhä useammat työntekijät työskentelevät yhteisissä hankkeissa eri puolilla maailmaa sijaitsevista toimipaikoista käsin, tietoisesta läsnäolosta tulee eräänlainen vakauttava voima.

Siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan, joka perustuu aineettomien arvojen luomiseen, muuttaa myös yritysrakenteita ja työnantajien käyttäytymistä. Esimerkiksi palvelu- ja tietoalojen sekä luovan alan työvoimasta tulee merkittävä tekijä globaalissa taloudessa. Prosessien, kokemusten ja ideoiden merkitys kasvaa. Yksityis- ja työelämän rajat hälvenevät yhä enemmän. Myös vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät haluavat entistä enemmän itsenäisyyttä tehtäviensä hoitamiseen. 

Kehityssuuntia:

  • Tietotyöläiset, itsensätyöllistäjät ja huomispäivän rikkaat muodostavat luovan luokan. Tämä luokka arvostaa nautintoa ja iloitsee ”uudesta luksuksesta”. Luovan luokan edustajat ovat maailmankansalaisia, jotka ovat samalla kuitenkin sitoutuneita omaan alueeseensa.

  • Luova luokka arvostaa huippusuorituksia, käsityötaitoa, uusinta teknologiaa, avoimuutta, kestävyyttä, ystävyyttä, itsensä optimointia ja elämänlaatua. Se määrittelee myös työn uudella tavalla vaatiessaan joustavia työaikamalleja sekä lisää itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Ammatillisista biografioista tulee multigrafioita, ja elinikäinen oppiminen on itsestäänselvyys.

  • Liikkuva työ, joka ei ole paikkasidonnainen ja jossa on oman luovuuden kannalta parhaat kehittymismahdollisuudet, sekä työn ja muun elämän ihanteellinen tasapaino muuttuvat uudeksi oletusarvoksi. Vain sellainen työnantaja, joka tarjoaa joustavat työajat, sapattivuosia sekä työn ja muun elämän tasapainoa sääteleviin periaatteisiin perustuvaa ja mielekästä työtä, pystyy enää houkuttelemaan lahjakkaita työntekijöitä ja myös pitämään heidät töissä.

Uusekologia on paljon muutakin kuin vain luonnonsuojelua tai suurteollisuuden vastustamista. Kestävyys ja tehokkuus ulottuvat kaikille elämänalueille ja yhdistävät ekonomian, ekologian ja yhteiskunnallisen vastuun. Yhä useammat kuluttajat valitsevat ”hyviä” tuotemerkkejä ja yrityksiä, jotka tarjoavat pelkän tuotteen lisäksi myös lupauksen siitä, että ne tekevät osuutensa asiakkaidensa, työntekijöidensä ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen.

​​​​​​​Kehityssuuntia:

  • Menestyville yrityksille luonnonsuojelu, hyvät työehdot ja kaikille tasa-arvoiset etenemismahdollisuudet ovat itsestäänselvyyksiä, ja ne pitävät itseään ”hyvänä yrityksenä”, joka kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa aktiivisesti.

  • Asiakkaat perustavat ostopäätöksensä yhä voimakkaammin tuotteiden ja tuotemerkkien eettisiin ja ekologisiin näkökohtiin.

  • Tiedostava kuluttaminen, joka on jo nähtävissä kahvin, teen, vaatteiden ja elintarvikkeiden yhteydessä, korvaa perinteisen ”status- ja luksustuotteisiin” perustuvan ajattelun.

  • Yritykset ottavat kestävän tuotannon huomioon jo tuotekehitysvaiheessa, ja ne korostavat mainonnassaan yhä enemmän lisäarvoa, jota niiden asiakkaille koituu kestävyydestä.

Yli sadan vuoden ajan yhteiskuntaa on leimannut itsenäisyyden tavoittelu ja itsemäärääminen. Samalla perinteiset hierarkiamallit ovat tulleet tiensä päähän. Ihmiset muovaavat ja näyttävät identiteettiään ja persoonallisuuttaan kulutuksen avulla sekä etsimällä uusia yhteyksiä. Elämän tärkeitä päätöksiä siirretään tuonnemmaksi, jotta mahdollisimman moni ovi olisi avoinna mahdollisimman pitkään.

Teknologiat:

  • Fabbaus – tuotteiden itsenäinen valmistus 3D-tulostimien avulla

  • Rapid Manufacturing – pikavalmistus eli ammattikäyttöön tarkoitettujen 3D-tulostimien käyttö yksilöllisten tuotteiden valmistuksessa

​​​​​​​Kehityssuuntia:

  • Persoonallisen ”aidon elämän” kaipaus ja itsensä toteuttamisen tarve ovat muuttaneet perinteisiä elämäntapoja. Työpaikan vaihto, paikkakunnan vaihto, kumppanin vaihto – biografiat sisältävät nykyään yhä enemmän erilaisia päätepisteitä ja uusia aloituksia.

  • Ihmiset hyödyntävät internetiä itsensä toteuttamisen ja persoonallisen sisällön julkaisukanavana. Koko ajan syntyy lisää verkkosivuja, joilla esitellään itse tehtyjä tuotteita. Tämä korostaa tarvetta saada suunnitella itse jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä.

  • Vapaasti valitut ystävät ja erilaisten aihepiirien mukaiset yhteisöt korvaavat perinteisen perheen.

  • Kaupallinen potentiaali piilee personoitujen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä modulaaristen konseptien pohjalta.

 

Kuinka voimme auttaa?